Ovdal go oahppu álgá

Vuolgge olgoriikii lonohallamii Govven: Kenneth Hætta

Maid sáhtát čoavdit ovdal oahpu álgima?

 
Muhtun áššiid lea buorre čoavdit ovdal go oahppu álgá. Oahpu álgima oktavuođas lea dávjá ollu mii dáhpáhuvvá, ja ollu áigi sáhttá sestojuvvot jus muhtun áššit leat čovdojuvvon ovdal oahpu álgima.

Studeantan sáhtát registrerejuvvot ovdal go oahput álget. Lohkanbadjedivadat sáddejuvvojit ovdal oahpuid álgima ja go dát lea máksojuvvon, de beasat registreret iežat studeantan Sámi allaskuvlii.


Lohkanbadjedivada máksin
Buohkat fertejit leat máksán lohkanbadjedivada ovdal go besset registreret studeantan ja ožžot studeantavuoigatvuođaid.
Buot studeantat mákset lohkanbadjedivada Sis-Finnmárkku Studeanta Ovttastussii ja ávnnasdivada Sámi allaskuvlii. Oasseáiggistudeantat mákset oktiibuot 550 ruvnno ja ollesáiggistudeantat mákset oktiibuot 700 ruvnno.
Máksináigemearri čakčalohkanbajis lea 1. beaivvi čakčamánus ja 1. beaivvi guovvamánus giđđalohkanbajis.
Giro gávnnat studentwebas.

Studeantaregistreren
Go leat máksán lohkanbadjedivada, de beasat registreret iežat studeantan. Dan dagatstudentweb bokte. Pin-koda studentwebii sáhtát oažžut e-boastačujuhussii maid registrerejit go registrerejit oahpposajiohcama. Dán diŋgot studeantaweba siiddus. Jus leat ožžon rehkega báberhámis, de gávdno koda das maid.
FUOM! Jus it leat Norgga ássi, de fertet váldit oktavuođa Sámi allaskuvlla oahppohálddahusain oažžun dihte beassannummara ja pin-koda.
Dan maŋŋel sáhtát geavahit studentbevis-appa, mii duođašta mávssu ja addá studeantavuoigatvuođaid. 
Studeantaregistreren addá láigohanvuoigatvuođaid girjerádjosis ja vuoigatvuođaid čoavddakortii.

IT-konto
T-konto ráhkademiin ráhkadahttet alccat FEIDE-geavaheaddji, mii adno studentbevis-appa ja Digigiisá sisaloggemii. IT-konto ráhkadat dáppe.

Čoavddakoarta
Ovdal go čoavddakoartta oaččut, fertet leat máksán lohkanbadjedivvaga ja dát máksu ferte leat registrerejuvvon.
Ođđa studeanttaide ráhkaduvvo čoavddakoarta Sámi allaskuvlla ovdakantuvrras, Diehtosiidda boađáhagas. Jus it sáhte boahtit Sámi allaskuvlii ráhkadahttit koartta, de sáhtát diŋgot koartta Sámi allaskuvllas. De sáddet gova ja oahppodieđuid Sámi allaskuvlii. Sáhtát sáddet boastta mielde dahje E-boasta bokte. Čoavddakoarttain beasat Diehtosiidii ja dat doaibmá luoikkahankoartan Sámi allaskuvlla girjerádjosis.

Loatna ja stipeanda
Loatnakássas leat rutiinnat stipeanda- ja loatnamáksimiidda. Loana ja stipeandda sáhttá ohcat ovdal go lea ožžon oahpposaji. Ovdal go loatna ja stipeanda máksojuvvo, de fertet leat ožžon oahpposaji. Loatna/stipeanda ii máksojuvvo ovdal go leat registrerejuvvon studeantan. Sámi allaskuvllas manná automáhtalaččat diehtu loatnakássii go don leat dahkan buot maid galggat.
Eambbo dieđuid ja ohcanskovi gávnnat Loatnakássa ruovttusiiddus.
Geahča maid doarjjaortnegiid.

Sisaheiveheapmi
Jus don leat ovdal čađahan oahpu maid doaivvut heivet oassin ohppui maid áiggut čađahit Sámi allaskuvllas, de lea dus vejolašvuohta ohcat ovdal čađahuvvon oahpuid sisaheivehuvvot ohppui maid áiggut čađahit Sámi allaskuvllas.
Jus leat ovdal čađahan oahpuid mat sulastahttet geatnegáhtton osiid oahpus maid čađahat Sámi allaskuvllas, de lea vejolaš ohcat beassat eret dáin osiin oahpus.
Lea maid vejolaš ohcat ovdal čađahuvvon oahpuid sisaheivehuvvot doarjjafágan. Dus lea maid vejolašvuohta ohcat beassat osiin oahpus reálagelbbolašvuođa vuođul.
Sisaheivehemiid birra sáhtát lohkat eambbo dáppe.

Sisaheiveheami ozat studeantawebas. Dasa gávdno maid sierra skovvi. Lea dehálaš ahte ohcamis lea mielde dan oahpu oahppo-/fágaplána maid ozat sisaheivehuvvot ja maiddái árvosátnečálus mii duoðašta ahte leat čaðahan oahpu. Ohcan sáddejuvvo Sámi allaskuvlii.

ohcanskovvi_fagaid_sisaheaiveheamis.doc

ohcanskovvi_fagaid_sisaheaiveheamis.doc
 

Politiijaduođaštus
Forskrift om opptak til høyere utdanning, kapihttal 6, vuođul gáibiduvvo politiijaduođaštus oahpuin gos studeanttat leat oktavuođas mánáidgárdemánáiguin ja ohppiiguin dahje earáiguin oassin hárjehallamis. Sámi allaskuvllas dát gusto čuovvovaš oahpuide: Mánáidgárdeoahpaheaddjeoahppu, Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu 1.-7., Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu 5.-10. ja praktihkalaš pedagogalaš oahppu.
Politiijaduođaštusa sisabuktima áigemearit:

  • Politiijaduođaštus mas lea/leat mearkkašupmi/mearkkašumit: áigemearri sáddet/bukti politiijaduođaštusa lea seamma go áigemearri vástidit oahpposajifálaldahkii.
  • Politiijaduođaštus mas ii/eai leat mearkkašupmi/mearkkašumit: Politiijaduođaštus galgá sáddejuvvot/buktojuvvot ovdal oahpu álgima.