Ođđasat
- Diehtosiidda ja ovdakántuvrra rabasáiggit 2024 juovllaid
- Sámi dieđalaš áigečállagis ođđa nummir almmuhuvvon
- Ođđa vejolašvuohta ohcat 2025 giđa oahpuide
- Badjel 3 miljovnna oahpaheaddjeoahpuid nannemii
- Sámi allaskuvla ovttasbargagoahtá Dáiddaakademijain
- Gietkkama ja wahakura kultuvrralaš mearkkašupmi buresveadjimii
- Norgga ambassáda Argentinas ávvudii davviriikkalaš dutkanovttasbarggu
- Vuosttažat geat leat čađahan sámi buohccidivššároahpu
- Strategalaš gulahallama vuogit sámi ealáhusaid dáfus
Sámi allaskuvla ovttasbargagoahtá Dáiddaakademijain
Sámi allaskuvla Giela-, duoji ja servodatdiehtaga(GDS) goahti bargágoahtá lagabui ovttas Kunstakademietin. GDS goađi duodjesuorgi lea leamaš guossis Kunstakademietis gos leat geahčadan mo nannet ovttasbarggu. Allaskuvllas lea ovttasbargošiehtadus Kunstakademietin.
- Ovttasbargu boahtá njuolgut ávkin min studeanttaide go sii e.e. besset čuovvut logaldallamiid maid Kunstakademiet fállá. Áiggi mielde sáhttit háliidat fállat lonohallanvejolašvuođai maiddái, lohká veahkkegoahtejođiheaddji Lájlá Helene Eira.
Ovttasbargu mihttun lea fállat hospiterenvejolašvuođaid studeanttaide ja bargiide, lonohallat fágagelbbolašvuođa, láhččet dili oahppomátkkiide, bargobájide, semináraide ja muđui ovttasbargu lanjaid ja rusttegiid geavaheamis.
Govas leat gurot bealde vuollin:Inga Elisa Påve Idivuoma, Lájlá Helene Eira
Gurotbealde badjin:Instituttleder Kunstaakademiet Julie Leding, Maaret Magga, professor i kunsthistorie Hanne Hammer Stien, førsteamanuensis i landskapsarkitektur Kjerstin Elisabeth Uhre.