Ođđasat
- Diehtosiidda ja ovdakántuvrra rabasáiggit 2024 juovllaid
- Sámi dieđalaš áigečállagis ođđa nummir almmuhuvvon
- Ođđa vejolašvuohta ohcat 2025 giđa oahpuide
- Badjel 3 miljovnna oahpaheaddjeoahpuid nannemii
- Sámi allaskuvla ovttasbargagoahtá Dáiddaakademijain
- Gietkkama ja wahakura kultuvrralaš mearkkašupmi buresveadjimii
- Norgga ambassáda Argentinas ávvudii davviriikkalaš dutkanovttasbarggu
- Vuosttažat geat leat čađahan sámi buohccidivššároahpu
- Strategalaš gulahallama vuogit sámi ealáhusaid dáfus
Badjel 3 miljovnna oahpaheaddjeoahpuid nannemii
Suoma oahpahus-ja kulturministeriija lea juolludan badjel 3 miljovnna ruvnno prošektii man ulbmilin lea ovddidit ja nannet universitehtaid ovttasbarggu sámegielat oahpaheaddjeoahpuin. Dasto lea jurdda álggahit oktasaš oahpu sámegiella nubbigiellan didaktihkas. Sámi allaskuvlla bealis lea Rauna Rahko-Ravantti mielde prošeavttas.
Riikkaidgaskasaš ovttasbarggu mihttomearrin lea gávdnat čovdosiid váilevaš resurssaide ja ovddidit oahpahusovttasbargoreaidduid. Lea Giellagas instituhtta Oulu Universitehtas mii lea ohcan prošeaktaruđa ja mii dasto maiddái hálddaša ruđa prošeavtta čađaheamis. Muđui leat prošeavttas mielde earret eará Lappi universitehta, UiT ja Sámi allaskuvla.
-Dás leat mielde dat geat fállet sámi oahpaheaddjeoahpu dahje oahpahusa sámegielas. Sáhttá dadjat ahte mii geat leat mielde fállat olu seammahagaid ja bargat olu seammahagaid dego badjálaga smávva studeanttajovkkožiidda. Dáinna prošeavttain áiggošeimmet nannet ovttasbarggu min gaskka, ja dasto hutkat oktasaš oahppofálaldaga davviriikkain, čilge Rauna Rahko-Ravantti.
Oktasaš davviriikkalaš ovttasbargofierpmádahkii čohkkejit sámegielat universitehtaoahpaheddjiid. Fierpmádat geahččala dasto gávdnat beaktilis čovdosiid čuolmmaide mat čuožžilit váilevaš resurssaid geažil, ja mat čuhcet buot universitehtaide mat fállet sámegieloahpahusa ja oahpaheaddjeoahpu sámegielas.
-Prošeavtta bokte oahpásmuvvat buorebut eará ásahusaid fálaldagaide. Jus Sámi allaskuvllas dárbbašivččiimet guosselogaldalli duos dahje dás, de sáhttá ovttasbargofierpmádaga bajilgovva leat veahkkin gávdnat rievttes resursa. Šaddá ovdamunnin oahpásmuvvat osiide eará sajiin, čilge son. Son oaidná ovttasbargofierpmádaga huksema dehálažžan go diehtit ahte Sámis leat guhkes gaskkat, muhto dattege olu seammaláganvuođat maid beaktileappot galggašii máhttit ávkkástallat.
-Gávdnojit olu mohkit, njuolggadusat, hehttehusat mat dagahit ovttasbarggu sámis moalkkasin. Mun illudan dainna go dát ruhta dál lea sajis vai sáhttit cegget fierpmádaga ja oahpahusa man bokte garvit mohkiid ja sávvamis maiddái njulget mohkiid.
Prošeakta galgáge maiddái hutkat oktasaš oahpu sámegiella nubbigiellan didaktihkas. Dát šaddá neahttaoahppun ja addá 25 oahppočuoggá. Prošeakta ovddida ovttasbargomálliid rastá riikkarájáid, erenoamážit go jurddaša iešguđetlágan sámegielaid didaktihka. Oahpahusiešvuođat áitojuvvon sámegielain hástalit pedagogalaš metodaid ja oahppomateriálaid ráhkadeami. Danin kultuvrralaš sensitivitehta, sámi pedagogihkka ja diehtu sámi giellaoahppanproseassaid birra leat guovddáš áššit dás.
Oahpahuspilohta galgá dasto ovddidit neahttavuđot oahpahusa ja digitála oahppanbirrasa mii heive oktasaš davviriikkalaš oahpahussii. Máŋggabealat oahpahus sámegiela nubbin- ja vierisgieldidaktihkas lea oaivvilduvvon ovdamearkkadihte sámi giellafágaoahpaheddjiide ja sámegielat oahpaheddjiide. Neahttaoahpahus lea lasseoahppu, ii ge prográmmaoahppu.
Giellagas-instituhtas Oulu universitehtas lea ovddasvástádus jođihit prošeavtta. Sierra prošeaktakoordináhtor biddjo bargui ja son doaibmá gulahallanolmmožin ja ráhkada oahppopáhka ovttasbargoguimmiiguin. Á sahusain leat iešguđetge ovdasvástádusat prošeavttas, Norgga árktalaš universitehtas lea ovddasvástádus davvisámi giellapedagogihkas ja giellateknologalaš gažaldagain, ja Sámi allaskuvllas lea ovddasvástádus sámi gielladidaktihka ja sámi pedagogihka sisdoalus.
-Hui lunddolaš ovttasbargoprošeakta, oaivvilda Rauna Rahko-Ravantti
Prošeakta álggahuvvo virggálaččat guovvamánus ja loahpahuvvo geassemánu 2027.