Anton Hoëm muitun
Sámi allaskuvlla muitosánit Antonii
13.07.1931 – 27.2.2014
Sámi allaskuvlla láidesteaddji, oahpaheaddji ja bagadalli, pedagogihka professor, dr.philos. Anton Hoëm vádjolii eret 27.2.2014, 82 jahkásažžan. Son riegádii Unjárggas ja bajásšattai oahpaheaddjebearrašis sámi birrasis. Sámi allaskuvlla bargit, su ovddeš kollegat, su oahppit ja su verddet ja sámi oahpahus obbalaččat leat manahan áŋgiris ja čeahpes berošteaddji, bealušteaddji ja ovdamearkka. Ná háliidit mii muittašit su barggu Sámi allaskuvlla ovddas.
Anton mearkkašii ollu sámi dutkama, sámi alitoahpu ja erenoamážit Sámi allaskuvlla ceggemii. Dieđaolmmožin Anton ráhkkanahtti nana vuođu sámi skuvlejumi ovddideapmái ja erenoamážit sámi oahpaheaddjeoahpu ákkastallamii, ceggemii ja ovddideapmái. Son árrat oinnii dárbbu sámi iešmearrideapmái skuvlejumis ja sámi mánáid oahpaheamis. Dieđalaš bargguidis bokte 1960- ja -70-loguin Anton čalmmustahtii čuolmmaid ja hástalusaid, mat ledje Norgga skuvlenvuogádagas sámiid ektui historjjálaččat ja 1970-logu rádjái. Son maid seamma áiggi čohkki dieđuid sámi servvodagaid dili birra ja movt dat rivde ja ovdánedje. Das maŋŋil son jotkkii áŋgirit sihke čohkket lassi dieđuid dáid áššiid birra, árvvoštallat dili dieđuid vuođul. Son doalai logaldallamiid, čállii fágalaš čállosiid ja girjjiid mat mearkkašit ollu sámi skuvlejupmái ja maiddái pedagogihka fágii ja dutkamii. Anton ceggii iežas sosialiserenteoriija ja ovttas earáiguin ovddidii servodatlaš pedagogihka. Dát teorehtalaš smiehttamušat leat viidát geavahuvvon ja leat leamašan erenoamáš ávkkálaččat sámi oahpaheaddjioahpus. Son ákkastalai dárbbu sámegiel oahpahussii skuvllas vai sámi mánát ovdánit bures ja vai ožžot skuvlamáhtuid ja máilmmi áddejumi eatnigiel oahpahusa ja sámi kultuvrra ja servodaga vuođul ja bokte.
Oslo universitehta lei su váldobargosadji gos son lei professor oahpahusdiehtaga dieđagottis. Muhto seammás Anton doaimmai guvttešvirgehassan Sámi allaskuvllas, álggus doseantan ja maŋŋá professoran. Son lei maiddái mielde Davviriikalaš Sámi Instituhta doaimmain Guovdageainnus. Son lei instituhta stivrras máŋgga áigodaga ja váikkuhii sámedutkama vuoruhemiide. Anton lei máŋgga geardde bovdejuvvon áššedovdin ja čielggadeaddjin Sámi oahpahusráđi rahčamušaide buoridit ja gávdnat molssaeavttuid dađistaga buoridit sámi oahpahusa. Nie lei sus stuora mearkkašupmi sihke sámi dutkama ja sámi oahpahusa ovddideapmái.
Anton jođihii guokte dehálaš virggálaš guorahallama sámi oahpaheaddjeoahpu birra, maid Norgga oahpahuseiseválddit ledje bivdán čielggadit. Nubbi lei 1972-73 ja nubbi fas 1982-83. Goappašat guorahallanlávdegottit leat ožžon Hoëm-nama (Hoëm-lávdegottit/ Hoëm-utvalget). Guorahallamat duođaštuhtte dárbbu sierra sámi oahpaheaddjioahppui ja dan ovdánahttimii.
Hoëm-lávdegoddi 1982-83 ákkastalai ahte sámegiel iešheanalaš ásahus berre leat sámi alitoahpu várás, skuvlet oahpaheddjiid ja sámi áššedovdiid. Viidáseappot celkkii Hoëm-lávdegoddi ahte sámi alitoahpu ásahus berrii ovdánahttit dutkama sámi ja stuora servodahkii ávkin. Dánu Hoëm-lávdegoddi ákkastalai Sámi allaskuvlla ceggema ja ovdáneami dieđalaš allaskuvlan juo 1982-83:s. Mii Sámi allaskuvllas leat 25 jagi bargan dan višuvnna ollašuhttit. Anton lei guovddážis ákkastallame dárbbuid allaskuvlii cegget stipendiáhtaortnega. Dát ortnet lea addán máŋggaid sámi nuoraide buori vejolašvuođa háhkat váldofága ja doavttergráda.
Antonis ledje viiddis oktavuođat árktalaš guovllus. Son bagadalai ja oahpahii ee. Ruonáeatnama universitehta pedagogihka mastergráda studeanttaid. Mii diehtit Ruonáeatnan skuvlaeiseválddit máŋgga geardde bovdejedje su láidesteaddjin digaštallamiidda universitehta ja ođđa oahpahusvuogádaga ceggema birra. Son oinnii ahte árktalaš eamiálbmogiid skuvlejumis leat oktasaš čuolmmat. Anton lei mielde ceggemin ja bajásdoallamin árktalaš pedagogalaš ovttasbargofierpmádaga 40 jagi čađa. Su dieđalaš barggut árktalaš guovllu oahpahusdili, eamiálbmot skuvllaid, sámi skuvlejumi ja mánáid sosialiserema birra leat klassihkalaš barggut mat gullet pedagogihka lohkanmearrái sihke Norggas ja dan olggobealde. Antona čállosat sámi dutkama ovdáneami birra leat dehálaš lohkamuššan otná ja boahtte áiggi dutkiide.
Son doaimmai fágalaš bagadallin ja láidesteaddjin Sámi allaskuvlla ceggema rájes 1989:s gitta dassái go son devddii 80-jagi. Son oahpahii ja bagadalai, movttiidahtii ja rávvii. Kollegat muittašit man álki lei bargat suinna ovttas, son álohii liekkusvuođain ja beroštumiin searvvai ságastallamiidda studeanttaiguin ja kollegaiguin. Sus lei álki jearrat ráđi leaččai dal ášši unni dahje stuoris. Son álohii válddi ášši duođas ja válddii áiggi veahkehit. Son maid čielgasit nákcii dihkkadit geainnu movt buoridit dutkamušaid ja čállosiid. Su uksa lei álohii rabas ságastallamiid oktavuođas.
Čakčamánus 2011 allaskuvlla bargit ja Antona ovddeš kollegat ávvudedje su 80-jagi riegádanbeaivvi ovttas suinna Guovdageainnus. Mii muitit Antona nana dieđaolmmožin, dárkilis, áŋgiris ja bealušteaddji láidesteaddjin, movttegis ja berošteaddji kollegan, movttiideaddji bagadallin ja čeahpes oahpaheaddjin.
Anton oaččui 1992-is Norgga gonagasa golli ánsomedálja su viiddis ja dehálaš barggu ovddas sámi oahpahussii buorrin.
Sámi skuvlla ja alitoahpu historjjás ja ovdáneamis lea sus guovddáš sadji. Sámi allaskuvlii Anton lea erenoamáš ráhkis.
Mii muitit Antona iluin ja giitevašvuođain.
Sámi allaskuvla
Viežžat dán teavstta (docx hámis) dás:
Muitosánit
