Ođđasat
- Diehtosiidda ja ovdakántuvrra rabasáiggit 2024 juovllaid
- Sámi dieđalaš áigečállagis ođđa nummir almmuhuvvon
- Ođđa vejolašvuohta ohcat 2025 giđa oahpuide
- Badjel 3 miljovnna oahpaheaddjeoahpuid nannemii
- Sámi allaskuvla ovttasbargagoahtá Dáiddaakademijain
- Gietkkama ja wahakura kultuvrralaš mearkkašupmi buresveadjimii
- Norgga ambassáda Argentinas ávvudii davviriikkalaš dutkanovttasbarggu
- Vuosttažat geat leat čađahan sámi buohccidivššároahpu
- Strategalaš gulahallama vuogit sámi ealáhusaid dáfus
Vuosttažat geat leat čađahan sámi buohccidivššároahpu
Dá leat vuosttažat geat leat čađahan sámi buohccidivššároahpu ja nu leat sii historjjálaččat. Lea UiT Norgga Árktalaš Universitehta mii Sámi allaskuvlla ovttasbargguin lea čađahan buohccidivššároahpu Guovdageainnus.
Ikte lei ávvudeapmi Diehtosiiddas go Marie Kristine Logje Johansen, Isabell Kemi, Ine Marja Anti, Kari Margrete Triumf ja Ole Johan Eira (Ii leat govain) dál gerge oahpuin ja leat gergosat bargomárkanii. Lihkkusávaldagat!
- Sámis leat vadnát sámegielat buohccidivššárat ja dii lehpet studeredettiin juo vásihan man ollugat háliidit din bargin. Dál go lehpet aiddo geargan, de boahtibehtet njuolgga Norgga árktalaš universitehta - UIT oahpus ja dis lea dat ođđaseamos diehtu medisiinnalaš divššus, etihkas, ođđa mállet dikšunvugiin, teknologiijas ja dearvvašvuođasuorggi njuolggadusain. Sámi allaskuvllas leat hui čeavlái odne, go dii válljiidet Sámi buohccidivššároahpu ja mis lea leamaš ovddasvástádus dán oahpus. Sámi allaskuvla lea leamaš fágalaš čuoldan dán oahpus. Min vuolggasadji lea sámi perspektiivvas oahpahit studeanttaid. Sápmelaččaid árbevirolaš divššodanvuogit ja luondduáddejupmi – holisttalaš oaidnu fysalaš, psyhkalaš, sosiálaš ja vuoiŋŋalašvuohta, dajai Sámi allaskuvlla rektor Liv Inger Somby iežas sártnis studeanttaide.
Govven Liv Inger Somby