Bilde av mennesker i kantina på Diehtosiida, Guovdageaidnu.

Photo: Mattias Sikku Valio

borgemánu 17. beaivi 2018

Máilmmi njunuš eamiálbmot dutkit ja alit oahpahusaid láidesteaddjit gávnnadit Guovdageainnus

Čuđiid miel eamiálbmot dutkit ja alit oahpahusa láidesteaddjit čoahkkanit boahtte vahkku Guovdageidnui. Sámi allaskuvla lágida máilmmiviidosaš konferánssa. ONa spesiálaraportevra Victoria Tauli-Corpuz rahpá konferánssa.

- Mii leat hirbmat movttegat go dát stuora konferánsa dollo dáppe min luhtte. Lea dehálaš ahte mii eamiálbmogat gávnnadit ja ságastallat alit oahpu ja dutkama birra iežamet jurddašeami, eavttuid ja dárbbuid vuođul, Sámi allaskuvlla rektor Gunvor Guttorm cealká.

Olles eamiálbmotmáilmmis Sápmái

Lágideaddjit leat gohčodan konferánssa Igniting Knowledge Sharing – World Indigenous Research and Education Conference.

Sámegillii: Cahkkehit ja juogadit diehtaga ja dieđuid – Máilmmi álgoálbmot dutkan ja oahpahuskonferánsa.

Konferánsii servet sullii 200 dutki. Sámi allaskuvla vuordá guhkemátkkálaš gussiid Aotearoas, Austrálias, Kanadas, Ruonáeatnamis, USA:S, Taiwanis, ja maiddái lagabus Sámis ja Davviriikkain. Juohke beaivvi lea okta váldologaldalli. Vuosttas beaivvi lea Dale Turner, gii lea Dartmouth Colleges professorin. Su beroštumit leat álgoálbmotvuoigatvuođat, sorjjasmeahttunvuohta ja našuvdnagullevašvuohta. Nuppi beaivvi váldologaldalli lea Kaisa Rautio Helander gii lea nammadutkama professor Sámi allaskuvllas. Su dutkanfáddá lea sámi báikenamat. Dasa lassin de leat ovdanbuktinbájit mas de oasseváldit buktet ovdan.

Victoria Tauli-Corpuz

UN Special Rapporteur on the Rights of Indigenous People Victoria Tauli-Corpuz, an Igorot from the Cordillera region in the Philippines. UN Photo/JC McIlwaine

 

ONa spesiálaraportevra rahpá
Almmolaš rahpan lea gaskavahku 22.08.2018, dii. 13:00. Ovttastuvvon našuvnnaid spesiálaraportevra Victoria Tauli-Corpuz rahpá konferánssa.

Leat vihtta fáddájoavkku man siskkobealde leat sihke álgoálbmogiid gielaid dutkamis ja oahpahusas, álgoálbmot alitoahppooahpahus, dáiddalaš ovdanbuktimat, mo geavahit ja suddjet luondduresurssaid, ja siskkáldas bárut eamiálbmot dutkamis ja sosiála áigumušat dain.

WINHEC ja WIRA
World Indigenous Higher Eduction Concortium (WINHEC) - Máilmmi eamiálbmogiid alitoahpahuslihttu doallá iežas jahkečoahkkima Diehtosiiddas borgemánu 20.-22 beaivái. Lágideaddjit leat Sámi allaskuvla ja Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla.

WINHECa dutkanfierpmádat WIRA (World Indigenous Research Alliance) doallá juohke goalmmát jagi jahkečoahkkima oktavuođas dutkankonferánssa, ja dán jagi dollo dat konferánsa Sámi allaskuvllas 22.08 – 24.08. Lágideaddji lea Sámi allaskuvla.

 

Juoigi guoimmuha

Konferánssa oktavuođas leat maid čájáhusat, nugo NyArktis čájáhus maid Sámi allaskuvla lágida ovttas Kulturhistorjjálaš museain, dovddus oarjelsámi juoigi ja lávlu Marja Helena Fjellheim Mortenssonas lea konsearta. Čuovo min neahttasiiddus ja sosiála mediain, de oainnát doppe eará dáhpáhusaid birra maid.

 

Bures boahtin Sámi allaskuvlii, oahppat ja oahpásmuvvat mo eará álgoálbmotguovlluin lágidit oahpuid.

Konferánsa lea Diehtosiiddas.

 

Eambbo dieđut:

wirec2018.weebly.com