Ođđasat
- Diehtosiidda ja ovdakántuvrra rabasáiggit 2024 juovllaid
- Sámi dieđalaš áigečállagis ođđa nummir almmuhuvvon
- Ođđa vejolašvuohta ohcat 2025 giđa oahpuide
- Badjel 3 miljovnna oahpaheaddjeoahpuid nannemii
- Sámi allaskuvla ovttasbargagoahtá Dáiddaakademijain
- Gietkkama ja wahakura kultuvrralaš mearkkašupmi buresveadjimii
- Norgga ambassáda Argentinas ávvudii davviriikkalaš dutkanovttasbarggu
- Vuosttažat geat leat čađahan sámi buohccidivššároahpu
- Strategalaš gulahallama vuogit sámi ealáhusaid dáfus
Lea ain vejolaš dieđihit Landscape Practices konferánsii, Guovdageainnus
Čakčamánu 20.b. gitta 22.b. lágiduvvo Landscape Practices konferánsa Sámi allaskuvllas, Guovdageainnus. Bovdejuvvon logaldallit leat Nuortamáttil-Alaska universiteahtta professor Thomas F. Thornton, Sámiráđi Árktalaš ja birasossodaga hoavda Gunn Britt Retter, Alberta universiteahtta professor Brenda L. Parlee ja Teetl’it Zheh álgoálbmoga jođiheaddji ja árbečeahppi Chief Wanda Pascal. Áigemearri dieđihit konferánsii lea borgemánu 31. beaivvi.
Konferánssa duogáš lea Sámi mearraguovlluid luome- ja monnečoaggin dutkanprošeavtta loahpaheapmi, mii lea bistán badjel golbma jagi. Dán prošeavtta dutkanbohtosat ovdanbuktojuvvojit konferánssas. Dutkanprošeavtta fáttáid maid ovdanbuktet eará guovlluid dutkit konferánssas. Váldofáttát leat:
- Miijá duobddága – ruovttu čoaggineatnamat
- Suvdinnávccalaš čoagginpráksisat
- Máhtut ja áimmahuššan eanan- ja čáhcepráksisain
Sámi allaskuvla lea jođihan dutkanprošeavtta ja ovttasbargoguoimmit leat Árran Julevsáme Guovdásj, Mearrasiida Billávuonas ja NINA Naturbruk, Lillehammeris. Prošeavtta lea ruhtadan Norgga dutkanráđđi.
Loga eanet prošeavtta birra dáppe (virji manná prošeakta siidui).
Loga eanet konferánsa birra dáppe (virji manná konferánsa siidui). Konferánsa siiddus leat earret eará prográmma, logaldalliid birra dieđut ja muđui praktihkalaš dieđut.
Dieđiheapmi
Jus háliidat dieđihit konferánsii de, deaddil liŋkka mii lea das vuolábealde ja deavdde dieđuid skovvái.
Fuom! Dieđihanáigemearri lea guhkiduvvon borgemánu 31. beaivvi rádjái.