Juovlamánu 1. beaivvi lea ohcanáigemearri oahpuide mat álget ja čađahuvvojit boahtte giđđalohkanbajis (giđđat 2025). Juohke oahpu vuolde leat maid sisabeassangáibádusat, fágaplánat ja gáibádusat beassat eksamenii.
Ođasvuorká
Sámi logut muitalit 16
Sámi statistihka fágalaš analysajoavku almmuhii ikte 20.11.24 16 raportta Sámi logut muitalit-ráiddus Sámedikkis.
Prográmmaoahput 2025 čavčča
Leat go álgán plánet oahpu gazzat oahppojagi 2025-2026, muhto it riektá dieđe vel masa galggat ohcat?
Dá gávnnat bajilgova min prográmmaoahpuin mat álget čakčalohkanbajis 2025!
Sámi allaskuvlla doavttirgrádahasat Rivdulis
Sámi allaskuvlla sámegiela ja sámi girjjálašvuođa doavttirgrádaprográmma jođiheaddji Torkel Rasmussen ja sámi sosiolingvistihka professor Annika Pasanen lágideaba čállinretrihta Sámi allaskuvlla doavttirgrádastudeanttaide.
Sávvat buresboahtima oahpposuorgái
Odne lea Maren Benedicte Nystad Storslett (NSR) nammaduvvon ođđa ráđđelahttun Sámediggái maŋŋil go Mikkel Eskil Mikkelsen luobai doaimmas.
Professor Harald Gaski vuostáiválddii Ubmi universitehta 2024 gudnedoavttirduođaštusa
Gudnedoavttirnammadeame ákkastallamis boahtá ovdan ahte son lea earenoamážit áŋgiruššan nannet sámegiela ja sámi girjjálašvuođa, ja dáinna lágiin maid movttiidahttá sihke dutkiid ja girječálliid.
Várdduo 2023 dieđabálkkašumi geigen
Sámi allaskuvlla vuosttašamanueansa Ylva Jannok Nutti oaččui Ubmi universitehta Várdduo dieđabálkkašumi 2023. Lávvordaga 19.10.
Dutkanráđđi juolludii ruđa Eatnama Mánát Skuvlema Bálgáid alde prošektii
Dutkanprošeakta maid Sámi allaskuvla jođiha, lea ožžon lahka 12 mill ruvnno Norgga dutkanráđis sámi skuvllaid metodihka dutkat.
Sámi allaskuvla sávvá hui ollu lihkku Johan Mathis Turi WINU bálkkašumiin
Johan Mathis Turi, Guovdageainnus eret, lea gudnedoavttirin nammaduvvon go lea áŋgiruššan árbevirolaš máhtu seailluhit sihke oahpahusa, dutkama ja politihka bokte.
