Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu 5.-10. ceahki master (deaivvadeamit ja neahttaoahpahus)

Oahpaheaddji lea okta servodaga deháleamos ámmáhin. Don leat dehálaš ohppiid eallimis, gii oainnát ohppiid ja áŋgirušat ja movttiidahtát sin oahppat ja ovdánit, ja lážát buori oahppobirrasa sidjiide. Oahpaheaddjis leat olu bargovejolašvuođat, ii dušše skuvllas, muhto máŋgga iešguđetlágán bargosajiin. 

Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 5.-10. addá gelbbolašvuođa jođihit, movttiidahttit ja heivehit oahpahusa oahppi ja ohppiidjoavkku dárbbuide, earenoamážit gaska- ja nuoraidskuvlla dásis.  Sámi oahpaheaddjeoahpu vuođđun lea sámegiella, sámi pedagogihkka, árbevirolaš máhttu, sámi kultuvra, máŋggabealat servodat ja eamiálbmotdiehtu. Oahpus maid ovdánahtát iežat digitála gelbbolašvuođa oahpahusa ja oahpponeavvuid dáfus ja oaččot reaidduid doaibmat oahpaheaddjin viiddis ja máŋggabealat servodagas miehtá sámi 

Oahpus deattuhuvvojit sámi oahppanoainnut, oahpahusvuogit ja sámi árbevirolaš bajásgeassin, mat heivehuvvojit skuvlla dálá ja boahtteáiggi dárbbuide. Duodji, juoigan ja muitaleapmi ja gulahallan luondduin, birrasiin ja servodagain čadnojuvvojit oahpu oktasaš fáddáoahpahussii. Studeanttat ohppet álgoálbmotáššiid ja kultuvrralaš relašuvnnaid guorahallet kritihkalaččat. 

Oahppu bistá vihtta (5) jagi  ja addá 300 oappočuoggá ja mastergráda. Dás gávnnat prográmmaplána (liŋka). 

Oahpahusgiella
Sámi oahpaheaddjeoahpuid njálmmálaš ja čálalaš giella lea davvisámegiella. Logaldallamat ja seminárat sáhttet muhtun dilálašvuođain leat maiddái eará gielaide. 

Lea go mus doarvái buorre sámegiella álgit sámi oahpaheaddjeohppui?  
Don dárbbašat vuođđogelbbolašvuođa sámegielas, juogo ahte dus lea sámegiella vuosttašgiellan dahje nubbegiellan joatkkaskuvllas, dahje ahte leat lohkan sámegiela álgokurssaid ja sámegiela lohkanbadjeoahpu Sámi allaskuvllas. Don sáhtát maid ohcat sámegiella geahččaleami bokte. Viđa jagi  oahpu čađahettiin don nannet ja ovdánahtát iežat sámegielmáhtu.  

Oahpahusa deaivvadeamit ja neahttaoahpahus
Oahppu lágiduvvo deaivvademiid, hárjehallanoahpahusa ja neahttaoahpahusa bokte. Juohke lohkanbajis (semesteris) leat gaskkal 4 ja 5 fysalaš deaivvadeami, mat lágiduvvojit Diehtosiiddas Guovdageainnus. Deaivvademiid ja hárjehallanoahpahusaid gaskkas lea neahttaoahpahus ja neahttadeaivvadeamit.  

Deaivvadeamit čakčat 2025 leat vahkuid 35, 37, 40, 43 ja 50, ja giđđat 2026 vahkuid 4, 8, 16, ja 19. 
Hárjehallan čakčat 2025 leat vahkuid 45, 46, ja giđđat 2026 vahkuid 11, 12 ja 13. 
Diibmoplána sáhtát oaidnit dákko (liŋka)  

5-10 prográmma huksehus ja fágat
 2024 studeantajoavkku fágajuohkin  
Oahpu geatnegahtton fágat leat sámegiella ja pedagogihkka. Studeantta galgá vel válljet oahpahusfága II ja oahpahusfága III dahje skuvlarelevánta fága.  Oahpahusfágan II ja III sáhttá válljet juogo duoji, luonddufága dahje matematihka. Sáhttá maid lohkat fága eará oahppoásahusas sisriikkas dahje olgoriikkas. Oahpahusfága III sajis sáhttá maid lohkat skuvlarelevánta fága.

Masterfága
Sámegiella didaktihkka lea du masterfága mas oažžut earenoamáš máhtu das, mo oahpahit sámegiela fága gaska- ja nuoraidskuvladásis. Masterfágabarggus don válljet sámegiela didaktihka siskkobealde fáttá, ja čađahat masterdutkosa. Masteris lea dutkan ja kritihkalaš jurddašeapmi guovddážis. 

Hárjehallan miehta Sámi
Hárjehallat oahpaheaddjebarggu skuvllas lea dehálaš oassi oahpus. Buot oahppojagiid earret viđát jagi lea hárjehallanoahpahus, sullii golbma (3) vahku lohkanbajis, oktiibuot 115 beaivvi. Hárjehallanoahpahusas studeantta vásiha ja geahččaladdá oahpaheaddjirolla ja skuvlla árgabeaivvi ovttas mielstudeanttaiguin. Hárjehallanoahpaheaddjit skuvllain bagadallet studeanttaid. Hárjehallat beassá skuvllain miehtá Sámis sihke Norggas, Suomas ja Ruoŧas , ja sáhttá maid eará eamiálbmotguvlui vuolgit lonohallanortnegiid bokte. Hárjehallamiin vásiha iešguđet guovlluid giella- ja oahppandiliid, kultuvrralaš máŋggabealatvuođa, ja dovddiida riikkaid iešvuođaid ja oahppovuogádagaid.  

Lonuhallan
Sámi allaskuvlla studeanttain leat buorit vejolašvuođat čađahit oanehit dahje guhkitáigge lonohallama olgoriikkas.  Lonohallamis oahpásnuvat ođđa riikkaide, kultuvrraide ja gielaide, ja beasat čiekŋudit fáttáide ja surggiide mat eai soaitte gávdnot Norggas. Lonohallan lea buorre vejolašvuohta oaidnit máilmmi ja oažžut ođđa verddiid.  Sáhtát leat lonohallamis 6 vahkus gitta 12 mánnui juohke oahppoprográmmas. Loga eambbo gosa sáhtát vuolgit lonohallamii dáppe. Máilbmi vuordá du!  

Bargovejolašvuođat
Sámegielat oahpaheaddjit leat earenoamáš bivnnuhat go sis lea oahppu maid skuvllat miehtá Sámi ja olggobeale dárbbašit. Oahpus leat háhkan máŋggabealat gelbbolašvuođa sihke gielalaččat, fágalaččat ja olmmošlaččat bargat ohppiiguin, oahpahusas, oahppo- ja bajásšaddansuorggi áššiiguin, jođihemiin, ovdánahttimiin ja dutkamiin ja muđui sámi ja eamiálbmotáššiiguin.    

Buorit stipeandavejolašvuođat 
Sámi oahpaheaddjeoahpuin leat buorit stipeandavejolašvuođat.  

• Norggabeale Sámedikkis (liŋka) sáhtát oažžut gitta 50 000 NOK stipeandda jahkái, oktiibuot 250 000 NOK viđa jahkái. Sámedikki stipeanda guoská norgga-, ruota-ja suomabeale studeanttaide. 

• Norgga Stáhta Loatnakássas  sáhtát oažžut oahppoloana sihkkojuvvot 50 000 NOK go don leat geargan oahpaheaddjeoahpus. Áigemearri ohcat lea guhta mánu maŋŋel go lea geargan. Norgga stáhta loatnakássas (liŋka) ozat. 

• Norgga Stáhta Loatnakássas sáhtát maid oažžut sihkkojuvvot 51 000 NOK iežat oahppoloanain go leat čađahan vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu 5.-10. ja leat bargan oahpaheaddjin unnimusat golbma jagi. Eaktun lea ahte leat čađahan oahpu normerejuvvon áigái ( ii sáhte maŋŋonan oahpus) ja ahte leat bargan oahpaheaddjin unnimusat golbma vuosttaš guđa jagi maŋŋel go leat geargan oahpuin (liŋka). 

• Jus orut Finnmárkkus ja Tromssas sáhtát oažžut sihkkojuvvot 20 proseantta iežat loanas go leat geargan oahpaheaddjeoahpus (liŋka). Sáhttá oažžut sihkkojuvvot eanemusat 30 000 NOK jahkásaččat. Dan lassin sáhtát vel, jus leat válbmen vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu ja barggat vuođđoskuvllas oahpaheaddjin, oažžut sihkkojuvvot  20 000 NOK jahkái 

Sisabeassan 
Jus leat jearaldagat mat gusket oahpposajeohcamii, ohcanvuogádahkii, sisabeassangáibádusaide jna., váldde oktavuođa oahppohálddahusain, oahppohalddahus@samas.no 

Eanet dieđut 
Jus háliidat eanet diehitit sámi oahpaheaddjeoahpuid birra de sáhtát váldit oktavuođa: 

• Oahppojođiheddjiin Inger Ellen Eira Gaup, ingeree@samas.no  

• VUOMA 5-10 prográmmajođiheddjiin Rauna Rahka-Ravantti, raunarr@samas.no