FUOM! Knut Leema čálus sámiid ja sin eallinvuogi birra mii almmuhuvvui 1767:s gohtalaš čállinvuohkái, almmhuvvo dálá čállinvuohkái. Álmmuheapmi lea maŋiduvvon ođđajágimánnui 2025.
Sámi allaskuvlla kaleandar
Boahtte dáhpáhusat
From the Past to the Future: Knud Leem’s 1725 Account and 300 Years of Sámi Reindeer Herding Knowledge
Studeantaáittardeaddji Diehtosiiddas
Sámi allaskuvlla studeantaáittardeaddji Torill Varberg boahtá Diehtosiidii vahkku 8:s.
Loahpahandoalut 2025
Sámi allaskuvla lágida 2024-2025 oahppojagi loahpahandoaluid Diehtosiiddas, Sáhkaskáiddis, bearja
Ovddeš dáhpáhusat
Giellavahkku gažus
Diehtosiidda kantiinnas Giellavahkku gažus.
Sámi spealuid hábmen bargobadji
Bargobadji lea nuvttá ja lágiduvvo Dálusvákki kulturguovddážis
Stivračoahkkin/styremøte
Ášebáhpiriid gávnnat Sámi allaskuvlla ruovttusiiddus
Duddjoma guoddevašvuohta
Gunnvor Guttorm doallá webinara mas lea fáddá «Iigo buot leat guoddevaš duddjomis?
IndigMEC2 konferánsa
Eamiálbmogiid oahppoplánaovddideapmi – Eamiálbmogiid giela ja matematihkkaoahpahusa ovddideapmi
Ellen Sara N. Eira Buljo: Čáppa eallu vai fasttes eallu?
Sámegiela ja sámi girjjálašvuođa masterdutkosa ovdanbuktineksámen.
Nákkáhallan - hálddahusdiehtagiid magisttar Berit-Ellen Juuso
Hálddahusdiehtagiid magisttar Berit-Ellen Juuso nákkáhallá doavttirin sámegielas ja bealušta almmolaččat nákkosgirjji: Jietnadagas bustávvii – bustávas jietnadahkii: Sámegielat álgooahpahusa ohppiid teknihkalaš lohkandáidu.
Panelaságastallan
Ságastallamis hupmat earret eará mo duodji, guolásteapmi, meahcásteapmi ja bohccuiguin bargat lea ávkin sápmelačča buorreveadjimii ja mii gáržžida daid ealáhusaid eallinvuogi ja birgejumi.
Gos: Kantiinas, Diehtosiiddas.
Ságastallan Unjárgga gielddas: Giellaealáskahttimii gullevaš doaimmat
Doavttergrádastudeantta Sini Rasmus ja sosiolingvistihka professor Annika Pasanen bokte.
Gos: Isak Saba guovddážis / Unjárgga girjerádjosis
Dutkančuolbma: Suotna savkkuha - Duodji dáiddálaš ovdánahttinbargun
Sara Inga Utsi Bongo lea duodjestipendiáhta Sámi allaskuvllas.
D
Dutkančuolbma: Sámegiela ođđahállit
Sini Rasmus lea sámegiela ja sámi girjjálašvuođa stipendiáhta Sámi allaskuvllas.
Suoma sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna galleda Sámi allaskuvlla
Suoma sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna galleda Sámi allaskuvlla. Ságastallamat Sámi allaskuvllain ja diehtojuohkin komišuvnna barggu birra.
Olbmuin lea maiddái vejolašvuohta ieža njuolgga gulahallat komišuvnnain, ja muitalit vásáhusaideaset suomaiduhttimis.