Ođđasat
- Stádabušeahtta 2019
- Ohppet sámegiela árbevirolaš máhtu bokte
- Sivdnideamis nákkáhallá
- Njálmmálaš árbevierut kultuvrralaš árbin
- Máilmmi njunuš eamiálbmot dutkit ja alit oahpahusaid láidesteaddjit gávnnadit Guovdageainnus
- Ain rabas oahpposajit čakčat 2018
- Geabbilis praktihkalaš pedagogalaš oahppu čakčat 2018
- Almmolaš ohcciidlisttut
- Sámi girječállit – Ofelaččat ja servodaga váikkuheaddjit
Lullisápmelačča guovttos oaččuiga gudnebálkkašumiid
Dán jagi lullisámi čakčafestiválas Tjaktjen Tjåanghkoe oaččuiga Sverre Fjellheim ja Inga Linnea Persson Mortensson World Indigenous Nations University (WINU) gudnebálkkašumiid. Fjellheim ja Mortensson leaba eallinagi bargan ovddidit lullisámi kultuvrra, historjjá ja servvodaga, ja dán vuođul lea WINU nammadan sudno gudnedoavttirin. Sámi allaskuvlla prorektor Ylva Jannok Nutti geigii sudnuide gudnebálkkašumiid lullisápmelačča guoktái mannan vahkku.
Bálkkašumiid lávejit juohkit allaárvosaš The World Indigenous Nations Higher Education Consortium (WINHEC) seremoniijas. Dat lágiduvvui dán jagi Taiwanas suoidnemánus, muhto Fjellheimas ja Mortenssonas ii lean vejolašvuohta searvat. Sámi allaskuvlalektor Elisabeth Utsi ja Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla rektor Ellen Inga O. Hætta válddiiba Taiwanas vuostá gudnebálkkašumiid sudnuide.
World Indigenous Nations University (WINU) galgá gaskkustit dieđu, nannet eamiálbmogiid jođiheami, ja nannet daid iešguđet eamiálbmogiid oahpahusvuogádagaid eamiálbmogiidda ávkin. WINU nammadeapmi čájeha ahte leat árvvus atnán Sverre ja Inga barggu. Mannan vahkku beasaige soai váldit vuostá bálkkašumiid Røras ja doallat sáhkavuoru.
Loga sin sáhkavuoruid
Sverre Fjellheim lea nammaduvvon gudnedoavttirin su dehálaš ja nanu barggu ovddas dokumenteret lullisámi historjjá. Das beasat lohkat su sáhkavuoru.
Inga Linnea Persson Mortensson lea nammaduvvon gudnedoavttirin su guhkesáigge áŋgirduššamis fievrridit árbevirolaš máhtu skuvlii vai nu boahtá ávkin boahttevaš buolvvaide. Loga su sáhkavuoru das.
Sámi allaskuvlla prorektor Ylva Jannok Nutti sáhkavuoru beasat fas lohkat das.