V5MAT-6002 Matematihkka 2- joatkkaoahppun 5.-10 ceahki vuođđoskuvlaoahpaheddjiide
- Oahpu lágideapmi: Neahttadoarjjaoahpahus: Oahpus leat sihke fysalaš deaivvadeamit Sámi allaskuvllas, neahttadeaivvadeamit ja neahttaoahpahus.
- Oahpahusgiella: Davvisámegiella lea váldo oahpahusgiella. Dárogiella ja eaŋgalasgiella sáhttet adnot guosselogaldalliid bokte.
- 30 oahppočuoggá
- Fágaplána
- Deaivvadanplána
- Jus leat jearaldagat mat gusket oahpposajeohcamii, ohcanvuogádahkii, sisabeassangáibádusaide jna., váldde oktavuođa oahppohálddahusain, oahppohalddahus@samas.no
Sisdoallu:
Oahpus deattuhit daid fáttáid: funkšuvdnaoahpa, lohkoráidduuid (tallfølger) ja gurgadasaid, álgologuid, oaivvisrehkenastima, matematihkalaš jurddašeami ja resonnerema, matematihkalaš duođaštusaid, iešguđetlágan perspektiivvaid, matematihkalaš gelbbolašvuođa, matematihkkadidaktihkalaš oahpahanmodeallaid ja matematihka oahppama mas erenoamážiid fokusere álgoálbmotkultuvrraid, našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš matematihkka iskamiid ja guorahallamiid.
Oahppanjoksosat:
Oahpu čađaheami maŋŋel lea studeanta olahan čuovvovaš oahppanjoksosiid:
Diehtu:
Studeanta dovdá
- deduktiiva ja induktiiva lahkoneami erohusaid
- etnomatematihka iešguđetlágan perspektiivvaid
- guorahalli ja kulturvuđot matematihkkaoahpahusa
- giela ja matematihka oktavuohta
- formatiiva ja summatiiva árvvoštallama matematihkas
- matemáhtalaš duođaštusšlájaid
- álgolohkofaktoriserema
- jorggu funkšuvnnaid
- trigonometralaš funkšuvnnaid, funkšuvnnaid iešvuođaid ja geavaheami mii gullá geometralaš čuolmmaide
- potensafunkšuvnnaid ja eksponentiálafunkšuvnnaid, gullevaččat logaritmaide
- eaŋkalis modellerema geavatlaš oktavuođain
- rationála funkšuvnnaid,polynomadivišuvnna jaa symptotalaš láhttema
- doahpaga rádjeárvu (grenseverdi) ja geavatlaš gullevašvuođa
- lohkoráidduid ja gurgadasaid (tallfølger og rekker)
- kontinuitehta, definišuvnna ja ovdamearkka
- derivašuvnna ja integrašuvnna
Máhttu:
Studeanta máhttá
- čađahit gelbbolašvuođaárvvoštallama
- čađahit matemáhtalaš duođaštusaid
- plánet matematihkkaoahpahusa mii gullá sámi árbevirolaš máhttosirdima vuohkái
- čilget etnomatematihka iešguđetlágan perspektiivvaid
- modelleret ja čoavdit funkšuvdnaoahpa čuolmmaid
- geavahit digitála veahkkeneavvuid vuođđoskuvlla funkšuvdnaoahpa oahpaheamis
Oppalaš gelbbolašvuohta:
Studeanta máhttá
- induktiivvalaš lahkoneami matematihkkaoahpahussii
- geavahit álgolohkofaktoriserema gávnnahit galle juohkki (divisora) leat logus
- dárkut ja dulkot ohppiid matemáhtalaš gelbbolašvuođaid
- geavahit oahppanmáhtu ja oahpahanmáhtu iežas oahpaheami ovddidit
- geavahit etnomatematihkkamáhtu jođihit, álggahit ja čađahit innovatiivvalaš ovddidanbargguid main vuođđun lea sámi kultuvra
- geavahit matematihkkamáhtu ja matematihkkadidákttalaš máhtu kritihkalaččat árvvoštallat matematihka oahppama ja oahpahusa ovddidit iešguđetlágan lahkonemiid funkšuvdnaoahpa oahpahussii 5.-10. ceahkis
Gáibádusat beassat eksámenii:
- Studeanta galgá oassálastit unnimusat 80% lágiduvvon oahpahussii deaivvademiin ja neahttaoahpahusas.
- Fágamáhppa: Bargobihtát maid fágaoahpaheaddji addá čuovvovaš fáttáin, galget dohkkehuvvot ja biddjot fágamáhppii:
- matemáhtalaš duođaštusat
- trigonometralaš funkšuvnnat
- poteansafunkšuvnnat ja eksponentiálafunkšuvnnat
- lohkoráiddut ja gurgadasat
- derivašuvnna ja integrašuvnna
- 4-5 siidosaš matematihkkadidaktihkalaš teaksta matemáhtalaš gelbbolašvuođaid birra main lea gullevašvuohta sámi kultuvrii. Oktagaslaš bargu Galgá ovdanbuktot mielstudeanttaide semináras.
- Čađahit guorahalli oahpahusa mielstudeanttaiguin ja oahpaheaddjiin gos iešválljejuvvon fágalaš fáddá lea vuođđun, ja čállit 1-2 siidosaš reflekšuvdnanotáhta čađahuvvon oahpahusas.
Eksámen:
Eksámen lea guovtti oasát:
- Čálalaš 4-diibmosaš skuvlaeksámen matematihkas (50% deaddu loahpalaš árvosánis)
- 5-beaivásaš čálalaš dahje multimodála ruovttueksámen mas leat sullii 2500 sáni ovtta dahje eanet deattuhuvvon fáttáin. Gitta golbma studeanta juohke bargobihttávástádussii. Eksámena čálalaš dahje praktihkalaš boađus ovdanbuktojuvvo eksámensemináras. (50% deaddu loahpalaš árvosánis).
Eksámenat árvvoštallojit árvosániiguin A-F.
Entrance requirements
- Čađahuvvon oahpaheaddjeoahppu mii addá gelbbolašvuođa oahpahit 5.- 10. ceahkis vuođđoskuvllas
- Davvisámegielmáhttu
- Čađahuvvon Matematihkka 1 dahje vástideaddji 30 oahppočuoggá matematihkas.
Sámegiela gáibádusa sáhttá deavdit čuovvovaš vugiid mielde: Norgga joatkkaskuvllas sámegiella 1. dahje 2. giellan 2, Suoma logahagas eatnigielladutkkus dahje lohkan sámegiela vierrogiellan ja Ruoŧa gymnásas eatnigiellan (modersmål 200 čuoggá) dahje ođđaáigásaš giellan (moderna språk 200-300 čuoggá) dahje vástideaddji sámegieloahppu doaibmi njuolggadusaid mielde. Sámegiela gáibádusa sáhttá maid deavdit sámegiela lohkanbadjeoahpuin, 30 oahppočuoggá, dahje vástideaddji oahpuin dahje ceavzit giellageahččaleami maid Sámi allaskuvla lágida. Jus lea eahpesihkarvuohta man dási gelbbolašvuohta ohccis lea, de ášši ovddiduvvo fágalaš árvvoštallamii ja meannuduvvo dán vuođul.