Latest news
- Still available study places at Introductory Sámi Language in Practical Situation- Part I and II in Alta
- World Indigenous Nations Higher Education Consortium AGM 2018
- Graduation students 2018
- World Indigenous Research and Education Conference
- New dean
- Departement of Sámi Teacher Educations and Indigenous Journalism has a new dean.
- Tuition fees
- Public opening
- Office - Free of charge for our students
Fargga beasat ohcat Boazoealáhusa bachelorprográmmii
Boahtte čavčča álgá Boazoealáhusa bachelorprográmma. – Dát šaddá dego ođđa oahppu maŋŋil go mii leat daid maŋemus jagiid čađahan evaluerema, revideren oahpu ja ođastan prográmmaplána, muitala Sámi allaskuvlla bachelorprográmma jođiheaddji Mikkel Nils M. Sara.
Boazoealáhusa bachelorprográmma oahppu lea evaluerejuvvon 2020:s. Lea olggobealde lávdegoddi mii lea čađahan evaluerema. Sii leat earret eará evalueren oahpu sisdoalu, oahpu relevánssa, fágabirrasa ja buktán buoridanevttohusaid. Sámi allaskuvlla siskkáldas fágajoavku lea dasto árvvoštallan árvalusaid mat bohte ovdan evalueremis ja dán vuođul ođastan prográmmaoahpu.
- Ovddemusat lea ođas ahte jurddahit fáŧmmastit viidábut sámi boazoealáhusa, aŋkke davviriikalaččat. Ja das eambbo oahppat boazoealáhusa almmolaš hálddašeami birra, earret boazoealáhusa iežas doaimmaid, siskkáldas hálddašeami ja ovdalaš ja dálá birgenlágiid, čilge Mikkel Nils M. Sara.
Earenoamáš oahppu nationála ja internationála dásis
Sámi allaskuvla lea áidna alitoahppoásahus mii fállá oahpu boazoealáhusas. Oahppu álggahuvvui oanehisáigge oahppofálaldahkan ja bachelorprográmma iešalddis álggahuvvui 2009s.
- Boazoealáhus doaimmahuvvo measta juo buot guovlluin Sámis, mii dahká stuora oasi Davviriikkain. Das leat ollu deaivvadeamit biras servodagain ja iešguđetlágán doaimmaiguin. Muđui lea dat máŋgga dáfus hui guovddážis sámi servodaga bajásdoalaheamis, dadjá Sara.
Oahppu čađahuvvo sihke deaivvademiid bokte Diehtosiiddas ja dasa lassin neahta bokte. Eanas oahpahus čađahuvvo sámegillii. Eará mii muđui vurdojuvvo lea ahte studeanta máhttá lohkat skandinávalašgielaid dahje suomagiela, eŋgelasgiela ja sámegiela.
- Oahppu heive ovddemusat sidjiide geain lea beroštupmi bohccuide ja obalohkái meahcebeali birashálddašeapmái, dan erenoamáš máhttovuđđui mii hálddašuvvo boazobarggu ja eará meahcebeali bargguid olis, ja boazoealáhusa bisuheapmái ja ovdáneapmái. Oahppu addá vuođu bargat boazoealáhusa siskkáldas hálddašanbargguid, ja earamuđui boazodoalu almmolaš hálddašemiin stáhtalaš ásahusain ja Sámedikkiid hálddahusain. Dasa lassin addá vuođu bargat nugo hálddahus- ja oahpahusásahusain, ja maiddái eará doaimmain, main lea juogalágán dahkamuš áššiiguin mat gusket boazoealáhusa doibmii ja iešguđet beroštumiide, muitala Mikkel Nils M. Sara.
Sámi allaskuvlla prográmmaoahput mat álget čakčat 2022
Sámi allaskuvlla oahpuide lea vejolaš ohcat 01.02.22 rájes. Oktiibuot álget Sámi allaskuvllas vihtta guhkitáigge oahpu sihke bachelorgráda- mastergráda ja doavttirgráda dásis.
-
Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu 1.-7. ceahki master (interegrejuvvon master)
-
Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahppu 5.-10. ceahki master (interegrejuvvon master)
Buot prográmmaoahpuide ozat Samordna opptak (Oktasaš sisaváldin) bokte. Oanehisáigge oahpuide (oahppoovttadagat) ja 2-jagaš masterohppui ozat SøknadsWeba (Báikkálaš sisaváldin) bokte.