Ođđasat
- Válddii ruovttuluotta áhčigielas
- Okta rektor- ja okta prorektorevttohas
- Dutket mánáid giela ja jurddašeami
- Deaivva ovddeš Sámi allaskuvlla journalistastudeantta: Aslak Paltto
- Sámediggi ja Sámi allaskuvla vuolláičállán áigumuššiehtadusa
- Oza čavčča 2019 oahpuide!
- Oza north2north stipeandda ja vuolgge lonohallamii!
- Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu vuosttaš masterstudeantta njálmmálaš eksámen
- Sámi álbmotbeaivi 2019
Sámi allaskuvllas dehálaš servodatdoaibma
Stuorradikki dieđáhus Norgga alitoahpu struktuvrras (Stortingsmelding: Meld. St. 18 (2014-2015) lea sihkkarastán ahte Sámi allaskuvla bissu sierra ásahussan.
Ráđđehus oaidná ahte Sámi allaskuvllas lea erenoamáš dehálaš servodatdoaibma. Allaskuvla ii galgga časkojuvvot oktii eará alitoahpu ásahusaiguin Norggas.
Sámi allaskuvla sierra sajis
Norgga alitoahpu kárttas, mii čuovvu Stuorradiggedieđáhusa, Sámi allaskuvllas lea sierra sadji.
Stuorradiggedieđáhusas boahtá čielgasit ovdan ahte fušuvnnat (oktiičaskimat) eai boađe guoskat Sámi allaskuvlii. Sámi allaskuvllas lea erenoamáš servodat rolla. Dan dihtii ráđđehus áigu Sámi allaskuvllain čađahit sierra ovdánahttinproseassa (dáro: en egen prosess på grunn av sin særskilte rolle). Gieskat ráđđehus buvttii maiddái evttohusa dahkat spiehkastaga Sámi allaskuvlla doavttergráda (ph.d.) prográmmii, vai allaskuvla beassá bidjat johtui máilmme áidna sámegiel dutkiidoahpu sámegiela ja sámi girjjálašvuođa suorggis. Dánu lea láhččojuvvon hui buorre dilli sámi ja sámegiel alitoahpu ja dutkama ovdáneapmái.
Stuorradiggedieđáhus ii buvtte Sámi allaskuvlii ođđa ovttasbargogáibádusaid, eará go dat maid allaskuvla lea juo plánen ja maiguin lea bargamin. Stuorradiggedieđáhus deattuha dárbbu sihke fágalaš ja hálddahuslaš ovttasbargui. Dieđáhus namuha allaskuvlla hálddahuslaš hástalusaid ja evttoha doaibmabijuid.
Allaskuvllas leat juo jurddašuvvon čovdosat
Hálddahusa ovttasbargošiehtadus Tromssa universitehtain lea barggu vuolde. Hálddahusa bargokapasitehta maiddái nannejuvvo. Jagi 2015 álggu rájes hálddahus lea nannejuvvon guovtti hoavdavirggi bokte: bargiidhoavda ja oahppohoavda leaba sajis. Jođiheaddjit ja stivra gozihit čavgadit ja strategalaččat stivrejit hálddašanvuogádaga.
Fágalaš ovttasbargu eará ásahusaiguin, mii Stuorradiggedieđáhusas deattuhuvvo, lea muđui ge Sámi allaskuvlla váibmoášši. Fágalaš ovttasbargu lea eaktun nannet Sámi allaskuvlla miehtá Sámi, davviriikkalaš ja internašunála eamiálbmot doaimma. Sámi allaskuvlii lea mávssolaš jurddašit hui viidát internašunála arenaid. Lea dehálaš fágalaččat ovttasbargat Norgga ja davviriikkalaš universitehtaiguin main leat sámi fáttát ja sámi fágat. Seammás allaskuvla áigu viiddidit geatnegahtti ovttasbarggu maiddái Austrália, Aotearoa (Ođđa Selándda), USA, Kanada, Hawaii, Skottlándda ásahusaiguin, main leat eamiálbmogiidda relevántta prográmmat ja dutkandoaimmat.
Dat leat positiivvat ođđasat Sámi allaskuvlii sihke oanehis áigge perspektiivvas ja maiddái boahtte áigái. Dat lea vel okta lávki dieđalaš allaskuvlla guvlui ja boahtte áiggis maiddái globála eamiálbmotuniversiteahta guvlui.