270 studeantta álge Sámi allaskuvlii dán čavčča. Dat lea justte seammá lohku go diibmá. Eai leat goassege ovdal leamašan nu olu studeanttat Sámi allaskuvllas. Studeanttat mielas bohtet Sámi allaskuvlii.
Ođasvuorká
Vuosttaš háve beakkán dutkanjournalii.
Sámi allaskuvlla dutkit beassan mielde Nature Climate Change journálii.
Oza sámi giellastipeandda
Stipeanda lea studeanttaide geain lea sámegiella oassin oahpaheaddjioahpuin / lektoroahpuin.
Ohppet sámegiela árbevirolaš máhtu bokte
Sámi árbevierut, birgejumit ja duovdagat leat guovddáš oahppotemát studeanttaide go ohppet sámegiela.
Sivdnideamis nákkáhallá
Sámi allaskuvlla lektor Lovisa Mienna Sjöberg bealušta iežas doavttergrádadutkamuša sivdnideamis, man lea dahkan Oslo Universitehta Teologalaš fakultehtas.
Njálmmálaš árbevierut kultuvrralaš árbin
Professor emerita Vuokko Hirvonen almmuhii odne girjji, mas geahčastat Sámi njálmmálaš árbevieruid čohkkemii ja dutkamii 1600-2000-logus
Máilmmi njunuš eamiálbmot dutkit ja alit oahpahusaid láidesteaddjit gávnnadit Guovdageainnus
Čuđiid miel eamiálbmot dutkit ja alit oahpahusa láidesteaddjit čoahkkanit boahtte vahkku Guovdageidnui. Sámi allaskuvla lágida máilmmiviidosaš konferánssa. ONa spesiálaraportevra Victoria Tauli-Corpuz rahpá konferánssa.
