Sámi allaskuvlla dutkanbiras lea ražastan searaid oktii

Sámi allaskuvla lea sádden ruhtaohcamiid Norgga dutkanráđđái álggahit njeallje dutkanprošeavtta sihke giella-, pedagogihka- ja ođđa teknologiija surggiid siskkobealde. Norgga dutkanráđi sámi prográmma lea ge almmuhan gitta 90 miljovnna ruvnno duohtavuođa ja seanadeami čuovvolan bargguide ja ulbmil dutkanruđain lea gokčat sámi servodagaid máhttodárbbuid ja ovdánahttit proseassaid ja ovttasbarggu nu go duohtavuođa ja soabahankommišuvdna lea ávžžuhan.

- Lean duhtavaš go Sámi allaskuvllas leat sádden dál sisa njealje stuorra dutkanprošeakta ohcamuša ja mun dieđán ahte gilvu lea garas dutkanbirrasiin. Ollugat bohtet ohcat prošeaktadoarjagiid, sihke sámi ja dáža dutkanbirrasiin.  Sámi allaskuvllas leat nana dutkanprošeaktaohcamušat ja sávan ahte Norgga dutkanráđis oidnet dárbbu nannet sámi dutkama mas lea sápmelaččaid perspektiivvat dahje vuolggasadji, dadjá rektor Liv Inger Somby.

Buriiguin proseassaiguin ja ovttasbargguiguin sávvat nannet sámi dutkama boahtteáiggis maid

Sihke dutkiidjoavkkut, hálddahusbargit ja goappaš goađit leat bures bargan ovttas daid maŋimuš mánuid ollašuhttit dutkanohcamušaid searválaga ovttasbargoguimmiiguin eará dutkanásahusain. Dákkár ovttasbargu duddjo buori vuođu vai oččošeimmet buriid doarjagiid Sámi allaskuvlla dutkanprošeavttaide.

- Boahttevaš jagiid lea dehálaš ahte bohtet eambbo dákkár vejolašvuođat, ahte juolluduvvo velá eanet doarjja seanadeami dutkanprošeavttaide.  Dákkár ruhtagáldut fertejit leat sihke nationála dásis ja maiddái davviriikalaš dásis, go Suoma ja Ruoŧa duohtavuođakommišuvnnat gárvejit raporttaid boahttevaš jagiid.   Go ieš ledjen lahttun duohtavuođa- ja soabahankommišuvnnas, de oinniimet man ollu lea dutkkatkeahttá sámiid birra ja sámi eallimis, ja sámi dutkit galget leat njunnošis nannemin gelbbolašvuođa loktema máŋgga suorggis ja miehtá sámi perspektiivvas, dadjá Somby.  

Dutkanvuđot oahput sáhttet movttidahttit studeanttaid dutkangeainnu válljet

Sámi allaskuvllas leat vuordámušat ahte dutkanráđđi vuoruha dutkama sámi perspektiivvas, go dasa lea stuora dárbu. Sámi allaskuvllas leat dutkanvuđot oahput, ja go studeanttat besset mielde dutkanprošeavttain ja maiddái geavahit dutkamušaid mas lea sámi vuolggasadji iežaset studeantabargguin, de dat lea stuora ovdánahttin sámi servodagaide. Prošeavttain leat áigumušat bohtosiidda mat dustejit sámi servodagaid hástalusaid omd. váilevaš oahpponeavvodili ja giellaealáskahttima ja -geavaheami ektui sihke almmolaš oktavuođain ja indiviidadásis.

Dá leat prošeavttat maid Sámi allaskuvla lea vuoruhan sáddet dutkanráđđái:

Spatial Mathematics in Sámegiella (SMiS): A fishing Project:
Prošeaktajođiheaddji lea vuosttašamanueansa Hege Merete Somby ja dutkamuša ulbmilin lea iskat mo oahpaheaddjeoahpu studeanttaid ja oahpaheddjiid davvisámegiela báikkálaš giellageavaheapmi sáhttá nannet sámi matematihkagiela guolástusa bokte. Prošeakta lea huksejuvvon praktihkalaš oahpahussii oassin mas čalmmustahttojuvvo árbevirolaš sámi bivdohárjáneami. Prošeakta galgá čađahuvvot ovttas oahpaheaddjeoahpuid studeanttaiguin ja oahpaheddjiiguin. Dakkár dutkanbarggu boađus sáhttá ovdamearkka álkidahttit oahpponeavvodili matematihkkafágas vuođđoskuvllas.

Reshaping linguistic spheres in Sápmi: language policy, linguistic atmosphere, and namescapes in the multilingual North
Prošeavtta jođiheaddji lea professor Annika Pasanen. Prošeavtta ulbmilin lea dutkat sámegielaid ealáskahttima ja nannema eavttuid dihto gielddain Norgga ja Suoma bealde. Prošektii rekrutterejuvvojit doavttirgrádastipendiáhtat ja mastergrádastudeanttat.

Prošeavttas vuodjudit suohkaniid giellapolitihkkii: dasa, mo suohkandásis ollašuvvet riikkadási politihkalaš mearrádusat sámegiela ektui ja dasa, mo iešguđet aktevrrat, dego politihkkárat, searvvit, giellaguovddážat váikkuhit sámegiela diliide suohkaniin. Viidáseappot gielalaš atmosferii (linguistic atmosphere) báikkálaš dásis: dasa, makkár jurdagat, oainnut ja árvvut leat giela ektui dutkanguovllu suohkaniid ássiin, sihke ”dábálaš olbmuin” ja eiseválddiin ja dasto vel nammapolitihkkii, sámegielat báikenamaid geavaheapmái ja báikkálaš ássiid oainnuide sámegielat báikenamaid ektui.

Boađus dán prošeavttas lea analysa das makkár dilit ja eavttut dutkanguovllu suohkaniin leat sámegielaid ealáskahttima ektui, makkár fáktorat politihkalaš ja ideologalaš dásis hehttejit ja dorjot sámegielaid, ja makkár doaibmabijuiguin diliid sáhttá buoridit.

SámChiL (Sámi Children’s Literature = Sámi Mánáid Girjjálašvuohta)
Professor Hanna-Máret Outakoski lea prošeaktajođiheaddji. Ulbmilin dán prošeavttas lea kártet ja guorahallat kulturpolitihka (policies), sámi mánáid ja nuoraid girjjálašvuođa ja čálamáhtu gaskasaš oktavuođaid. Prošeavttas guorahallet čanastagaid dáidaga ja politihka gaskkas, ja čielggadettiin mo diet oktavuođat váikkuhit vejolašvuođaide oččodit dievaslaš lohkanmáhtu/čálamáhtu sámegielain.

Prošeavtta ulbmilin lea ovttasbargat Sámi girječálliiguin, oahpaheddjiiguin ja eará kulturgaskkusteddjiiguin ja vai sáhttit hábmet oktasaš gaskkustansisdoaluid dutkanbohtosiid vuođul. Diekkár sisdoaluid ulbmilin lea doarjut dáid fáttáid boahttevaš oahpahusa Sámi- ja eanetloguskuvllain ja dáid fáttáid gaskkusteami omd. girjerádjosiin. Dutkamuša oktan ulbmilin lea maiddái doaibmat stáhtaid ja Sámi organisašuvnnaid kulturpolitihkalaš ofelažžan boahtteáiggis.

Oppalaš ulbmilin lea vuosttaldit giela massima ja kultuvrralaš duolbmama váikkuhusaid, main lea áiggiid čađa leamašan negatiiva váikkuhus sámi čálamáhtu oččodeapmái ja gielalaš ja kultuvrralaš ealáskahttimii.

Using Sámi AI to bridge the educational tool and test gap for Sámi language learners
Sámi AI prošeavtta jođiha professor Lars Ailo Bongo. Prošeavtta ulbmil lea ráhkadit AI-vuđot oahpponeavvuid maid lea somá geavahit ja mii buorida sámegiela gelbbolašvuođa ja iešluohttámuša 11-jahkásaš mánáide ja rávesolbmuide geat servet giellaealáskahttinkurssaide.

Lea stuora beroštupmi oahppat sámegielaid. Sámegiela álgodási oahppoávdnasat leat boarásmuvvan dahje eai oba gávdno ge. Giellamáhttu lea nu máŋggalágan maiddái sápmelaččaid gaskkas, mii heađušta ipmárdusa, muhto maiddái ráddje giellaovdáneami ja nanusvuođa. Dasto máŋggas geat leat oahpahallamin sámegiela, eai leat sihkkarat iežaset máhtolašvuođadásis ja danin eai geavat iežaset ođđa giellamáhtu aktiivvalaččat.

Go ávkkástallat goansta jierpmi (AI), de áigut dustet buot golbma hástalusa. Mii geavahit generatiiva AI oahppomateriálaid ráhkadeamis. Mii áigut atnit lunddolaš giellaplánema iskat ohppiid giellamolssašumi automáhtalaččat ja man olu oahppit háliidit geavahit giela. Mii ovttastahttit teasttaid ja generatiiva vugiid heivehit oahppi gálggaid dássái ja addit ruovttoluottadieđuid dakkaviđe. Juksan dihtii dáid mihttomeriid, mii veahkehit buoridit sihke oahppobohtosiid ja studeantta iešluohttámuša iežas giellagálggaide.

Prošeakta galgá hukset máilmmi njunušgelbbolašvuođa mii boahtá ávkin eará minoritehta giellaservodagaide ja giellateknologiija ovddideddjiide.