BA - Prográmma

DUO Duodje- ja hábmenbachelor

Bilde av masterstudent i duodji, Laila S. Kuhmunen

Duoji masterstudeanta Laila Susanna Kuhmunen. Govven: Mattias Sikku Valio

  • Oahpahusgiella: Oahpahusgiellan lea dábálaččat davvisámegiella. Oahpahus sáhttá leat maiddái eará sámegielaide, skandinávalaš dahje eaŋgalsgillii. Eará gielaid oahpahus sáhttá dulkojuvvo dárbbu mielde. Eará sámegielat studeanttaide láhččo dilli nu ahte sii sáhttet čállit bargguid iežaset sámegillii. 
  • Oahpahusbáiki: Sámi allaskuvla
  • Bacheloroahppu- ollesáigeoahppu 3 jagi
  • 180 oahppočuoggá
  • Oahppoprográmmaplána

Sisdoallu:

Bachelorprográmma bistá golbma jagi ja lea 180 oahppočuoggá, mii sisttisdoallá 30 oč oktasaš vuođđooahpuid, 60 oč duodjefágalaš vuođđooahput, 40 oč duodjefágalaš čiekŋudanoahpuid, ja 50 oč doarjjafágaid maid studeanta ieš vállje ja maid allaskuvla dohkkeha prográmma oassin.

Bachelorprográmmas lea vuolggasadji duddjon,- ja hábmenvugiin, estehtalaš vásáhusain ja teorehtalaš reflekšuvnnain. Studeanta ahtanuššá oahpus go beassá hárjehallat ja  reflekteret iežas bargguid ja teoriijaid vuođul. Bachelorprográmma deattuha duodjefágalaš čuolmmaid ja čovdosiid mat dorjot ekologalaš, kultuvrralaš, sosiálalaš ja ekonomalaš bistevašvuođa.Oahppu deattuha duodje- ja hábmenproseassaid  main studeantta dovddiida duodjái, ja mas beassá ovdánahttit iežas duodjebuktaga ja ámmátlaš hálddašeami. Duddjon, reflekšuvdna, vásáhusat, duodje- ja dáiddalaš čehppodat ja buktagat deattuhuvvojit, ja teorehtalaš ákkastallamat ja jurddašeamit galget doarjut duddjon- ja hábmen bargguid. Oahppu addá vuođđodieđuid sámi ja eará álgoálbmogiid duodje- ja dáiddadieđus. Oahppu addá studeanttaide hárjáneami geavahit sámegiela go galget buktit ovdan iežaset vásáhusaid duddjomis, ja go galget dieđalaččat ákkastallat bargguid.

Doarjjafágaoasi fágat

Fáttát/oahput maid ieš vállje, nu ahte dahket oktiibuot 50 oč. Doarjjafágaid sáhttá válljegoahtit viđat lohkanbajis. Doarjjafágaid sáhttá maid váldit eará universitehtain dahje allaskuvllain, dainna eavttuin ahte Sámi allaskuvlla dohkkeha daid oassin duoji bachelorii. 

Doarjjafágat maid Sámi allaskuvla áiggis áigái fállá leat:             

Duodji 2, 30 oč
Duodjediehtu ja sámegiella  (10 oč)
Duoji ja dáidaga/hábmema hálddašeapmi (10 oč)
Duodji, beaggin ja márkanfievrrideapmi (20 oč)

Duodji ja haddebidjan (5 oč)
Duddjon- ja sámegiella (15 oč)
Duodji ja julevsámegiela teoriija/giellageavaheapmi duojis (10 oč)
Duedtije jih åarjelsaemien giele (Duodji ja máttasámegiela teoriija/giellageavaheapmi duojis) (10 oč)
Gálvodujiid buvttadeapmi (15 oč)

Sámegiella fágat

eará relevánta fágat Sámi allaskuvllas maid fágabiras árvvoštallá 

Bargo- ja joatkkaoahppovejolašvuođat

Bachelorgráda addá vuođđogelbbolašvuođa álgit Duoji masterii. Jus lassin lohká, Praktihkalaš pedagogalaš oahpu (PPO), de oahppu addá oahpahangelbbolašvuođa duojis dahje hábmemis vuođđoskuvllas, joatkkaskuvllas ja rávisolbmuid oahpahusas. Bachelorgráda addá vuođu bargat ásahusain main duodji/dáidda/hábmen lea guovddážis, omd. duodjeásahusain, museain, kulturskuvllain, ja teáhteriin, dahje  jođihit iežas duodje- dahje dáiddafitnodaga.

Sisabeassangáibádusat

Dábálaš sisabeassangáibádusat alitoahpahussii. Sisabeassanvuođđu sáhttá leat juogo oppalaš lohkangelbbolašvuohta (čađahan joatkkaskuvlla/logahaga/gymnása) dahje reálagelbbolašvuohta. Dasa lassin gáibiduvvo sámegielmáhttu. 
 
Sámegiela gáibádusa sáhttá deavdit čuovvovaš vugiid mielde: Norgga joatkkaskuvllas sámegiella 1. dahje 2. giellan, Suoma logahagas eatnigielladutkkus dahje lohkan sámegiela vierrogiellan ja Ruoŧa gymnásas eatnigiellan (modersmål 200 čuoggá) dahje ođđaáigásaš giellan (moderna språk 200-300 čuoggá) dahje vástideaddji sámegieloahppu doaibmi njuolggadusaid mielde. Sámegiela gáibádusa sáhttá maid deavdit sámegiela lohkanbadjeoahpuin, 30 oahppočuoggá, dahje vástideaddji oahpuin dahje ceavzit giellageahččaleami maid Sámi allaskuvla lágida. Jus lea eahpesihkarvuohta man dási gelbbolašvuohta ohccis lea, de ášši ovddiduvvo fágalaš árvvoštallamii ja meannuduvvo dán vuođul.  
 
Ohcci galgá sáddet sisa 8-10 gova iežas dujiin duodje- dahje dáidda- ja hábmenfágalaš gelbbolašvuođa duođaštussan. Jus ohccis lea fágabreava duojis, duodjeoahput duodjeskuvllas dahje eará vástideaddji duodjeoahppu, de sáhttá sáddet sisa fágabreava dadje oahppoduođaštusa, ja oažžut dan dohkkehuvvot duodje- dahje dáidda- ja hábmenfágalaš gelbbolašvuođa duođaštussan. 

Koordinator

Valkeapää, Samuel
E-mail: 
Samuel.Valkeapaa@samiskhs.no