Almmolaš rahpandoaluiguin 2019s. Sámi allaskuvlla direktevra Johan Ailo Kalstad doallá sáhkavuoru.

august 14. beaivi 2020

Oadjebas oahppojahkái ráhkkanan

Koronadili geažil šaddá veahá earálágan oahppojagi álgin Sámi allaskuvllas. Studeanttaid ja bargiid oadjebasvuohta lea váldovuoruheapmi ja allaskuvla lea dárkilit ráhkkanan go Diehtosiida viimmat fas rahpasa studeanttaide.

Disdaga borgemánu 24. beaivvi rahppo Sámi allaskuvlla oahppojahki almmolaččat Diehtosiiddas ja seammá vahkku lágiduvvo maid álggahanvahkku studeanttaide. Diehtosiida lea leamaš gitta studeanttaide njukčamánu 11. beaivvi rájes muhto dál rahpá allaskuvla fas Diehtosiidda uvssaid studeanttaide

- Min váldovuoruheapmi lea studeanttaid ja bargiid oadjebasvuohta. Mii váldit njoammuneasttadeami duođas, seammás go maid atnit dehálažžan ahte studeanttaide láhččojuvvo buorre oahppobiras. Álggahanvahkku galget studeanttat beassat oahpásnuvvat sihke mielstudeanttaiguin ja oahppobirrasiin oadjebas vugiid mielde, muitala Sámi allaskuvlla direktevra Johan Ailo Kalstad.

Álggahanvahkku prográmma gávnnat dás

Buorit eavttut bisuhit njoammuneasttadeami

Sámi allaskuvla lea dahkan dárkilis árvvoštallamiid ja bures ráhkkanan. Earret eará lea árvvoštallon ahte allaskuvllas leat buorit eavttut čađahit sihke álggahanvahkku ja oahpahusa oadjebasat. Sámi allaskuvllas leat unnit studeantajoavkkut go stuorát universitehtain ja buorre sadji doalahit gaskkaid.

- Eanas allaskuvlla studeanttajoavkkuin leat vuollel 15 studeanta ja oahpahus ovdalaččas juo čađahuvvo digitálalaččat. Álggahanvahkku ja deaivvademiid oktavuođas gal leat fysalaš deaivvadeamit studeanttaiguin, muhto mii leat bures ráhkkanan, Kalstad čilge.

Sámi allaskuvla lea earret eará ráhkadan ođđa njoammuneasttadanbagadusa mii čuovvu našunála láhkaásahusaid ja bagademiid. Buot studeanttat ja bargit galget čađahit e-kurssa njoammuneasttadeamis ovdal go servet oahpahussii, ja dáinna lágiin dáhkidit ahte buohkat dihtet maid galget čuovvut.

Álggahárvanvahkku doalut dárkilit árvvoštallon

Juohke jagi lágiduvvo nu gohčoduvvon álggahanvahkku studeanttaide. Das leat sihke sosiála ja fágalaš doalut mat leat dehálaččat vai studeanttain galgá leat buorre álgu ođđa dilis. Eanaš doalut lágiduvvojit nugo dábálaččat, muhto leat heivehuvvon riskaárvvoštallamiid vuođul. 

- Juohke lágideapmái lea dáhkkon sierra riskaárvvoštallan man vuođul doaibmabijut leat biddjon. Earret eará fertejit studeanttat ja bargit dieđihit iežaset almmolaš rahpamii ja kandidáhtaid loahpahandoaluide vai dáhkiduvvo ahte lea doarvái sadji olbmuid gaskkas ja vai diehtit geat bohtet. Mii leat maid maŋidan studeantafeastta njoammuneasttadeami geažil, muitala Kalstad. 

Geatnegahtton erren (karantena)

Deattuhuvvo maid ahte studeanttat ja bargit geat bohtet riikkain maid Norgga ráđđehus lea merken ruksesriikan galget 10 beaivvi erremii go bohtet Norgii. Sis-Finnmárkku studeanttaid ovttastus (SSO) lágida studeanttaásodagaid ja veahkeha nu ahte lea vejolaš čađahit errema.

- Studeanttat ja bargit geaidda dát guoskka leat ožžon dieđu errennjuolggadusaid birra. Muhtumat leat juo čađaheame errema ja earát fas čuvvot oahpahusa digitálalaččat, Kalstad lohka.

 

Deháleamos njoammuneastandoaimmat máid buohkat galget čuovvut, leat:

  1. Buohcan ja erren 

Jus leat buohcci dahje illáveaje, de galggat orrut ruovttus. Jus leat erremis, de it galgga boahtit Diehtosiidii.

  1. Ráinnasvuohta

Basa gieđaid dávjá loika sáibočázis. Jus ii leat čáhci, geavat giehtasprihta. Gastit ja gossat galgá njunnebáhpira sisa máid bálkestat, dahje jus ii leat bábir, de giehtagávvii. Basa gieđaid ovdal go guoskkahat ámadaju ja ovdal go boradat.

  1. Doalat gaskka eará olbmuide

Doalat unnimusat mehtera gaskka nuppi olbmui juohke sajis.

Dilli sáhttá fáhkkestaga rievdat, ja nu maiddái doaibmabijut. Dan birra dieđihit neahttasiiddus koronadieđuid vuolde.

 

Jus leat journalista ja háliidat eambbo dieđuid, váldde oktavuođa juogo

Berit Anne S. Triumf, tlf. 913 85 470, e-poastta: beritast@samiskhs.no

dahje

Mai-Lis Eira, tlf. 903 69 151, e-poastta maile@samiskhs.no