Bargiide

(Ođastuvvon skábmamánu 10.b. 2020)

Váldonjuolggadussan lea ahte bargit barget bargosajis, muhto ávžžuhit unnimus lági mielde mátkkoštit. Sii geat dábálaččat barget ruovttukantuvrrain ávžžuhuvvojit ruovttukantuvrras bargat, dan sadjái go mátkkoštit ruoktot ovdan ruovttukantuvrra ja Diehtosiidda gaska. Ávžžuhit ahte allaskuvlla bargit gulahallet lagamus bargiidvásttolaš hoavddain, jus lea dárbu maide čielggadit iežas bargodilálašvuođa hárrái.

Riskavuloš bargit
Álbmodearvvašvuođainstituhta neahttasiiddus lea čilgejuvvon geat leat gullevaččat riskajoavkkuide, ja movt riskajoavkkuid doaibmabijuid galgá árvvoštallat servodaga njoammundilálašvuođa ektui.

Bargi ovttas lagamus jođiheddjiin árvvoštallaba lea go bargis vejolašvuohta bargat bargobáikkis, vai gáibiduvvo go heiveheapmi barggus. Sámi allaskuvllas lea eanas bargiin vejolašvuohta heivehit bargguid, omd. ruovttukantuvra dahje bargi bargá kantuvrras, muhto searvá čoahkkimiidda ja eará deaivvademiide dušše digitálalaččat.

Bargi galgá buktit doavttirduođaštusa lagamus jođiheaddjái ovdal heiveheami.

Earenoamáš riskaárvvoštallamat bargosajis galget sajis
Bargiide galgá leat vejolaš doalahit mehtera gaskka nuppiide juohke dilálašvuođas. Lea earenoamáš dehálaš sidjiide geat barget kanturservodagas, dahje jus juogada kantuvrra ovttain dahje eanebuiguin. Maiddái jus bargá praktihkalaš bargguid mas lea váttis doallat gaskka, omd. teknihkalaš/praktihkalaš čuovvoleapmi.

Ávžžuhit bargi váldit oktavuođa iežas hoavddain gulahallat dárbbuid birra. Lea bargi bajit hoavda geas lea ovddasvástádus čađahit riskaárvvoštallama ja ásahit doaibmabijuid.

Muđui leat njoammuneastandoaimmat máid buohkat galget čuovvut geažos áiggi:

1. Buohcan ja erren

  • Jus leat buohcci dahje illáveaje, de galggat orrut ruovttus.
  • Jus leat erremis, de it galggaše boahtit Diehtosiidii. Muhto jus lea čielga dárbu fitnat Diehtosiiddas, de sáhtát riskaárvvoštallat ovttas iežat jođiheddjiin.

2. Ráinnasvuohta/Hygiene

  • Basa gieđaid dávjá ja dárkilit loika sáibočázis. Jus ii leat čáhci, geavat giehtasprihta.
  • Gastit ja gossat galgá njunnebáhpira sisa máid bálkestat, dahje jus ii leat bábir, de giehtagávvii.
  • Desinfisere beavddi ja rusttegiid čoahkkinlanjain ovdal go válddát atnui, ja čoahkkinjođiheaddji galgá sihkkut elektruvnnalaš rusttegiid ovdal go čoahkkin álgá.
  • Basa boddolanjaid borranbevddiid njuoska basaldagain mas sáibu lea, maŋŋel go leat adnon.

3. Doalat gaskka eará olbmuide

  • Doalat unnimusat mehtera gaskka nuppi olbmui juohke sajis.(Fuomáš ahte leat eará njuolggadusat jus leat erremis).

4. Mátkkošteapmi

Váldonjuolggadus lea ahte bargi ii galgga mátkkoštit eambbo jus lea áibbas dárbbašlaš. Čoahkkimiid ja eará deaivvademiid galgá vuosttažettiin lágidit digitálalaččat. Bargi ferte lagamus jođiheddjiin riskkaárvvoštallát ja gulahallat jus lea dárbbašlaš mátkkoštit. Bargomátkkiid ja mátkkiid astoáigeviesuide sáhttá čađahit go earáiguin ii leat oktavuohta​.

Fuomáš! Dát dieđut sáhttet čađat rievdat.

Dán neahttasiiddus leat ollu buorit dieđut sihke bargiide ja studeanttaide https://www.sikresiden.no/koronaviruset